Reija Tähtinen

Helsingin hovioikeus vapautti taannoin totaalikieltäytyjän syytteestä. Päätös perustui siihen, että lainsäädännössämme on pitkään vallinnut syrjivä ristiriita suhteessa erilaisiin totaalikieltäytyjiin. Jehovan todistajat ovat saaneet vapautuksen, mutta muita totaalikieltäytyjiä vankeus- tai valvontarangaistus yhä koskee.

Aiheesta virinneessä keskustelussa puolustusministeri Jussi Niinistö on pitänyt nykyistä käytäntöä hyvänä. Syrjinnän hän ratkaisisi siten, että luovuttaisiin Jehovan todistajien siviilipalvelusta vapauttamisesta. Jehovan todistajien johto on nyttemmin hyväksynyt siviilipalvelun niissä maissa, joissa on yleinen asevelvollisuus, kuten Itävallassa.

Tässä kuitenkin unohtuu perimmäinen omantunnonkysymys. Perustuslaissamme on säädetty paitsi tasa-arvo lain edessä, myös omantunnonvapaus. Valtiomme taustalla ovat kristilliset arvot. Kristikunnan mestari sanoi: ”Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu.” Näitä sanoja käytti myös ulkoministeri Timo Soini eduskunnan kyselytunnilla.

Jos sitten joku menee ja ottaa nämä sanat ja Jeesuksen vuorisaarnan ihanteet henkilökohtaiseksi omantunnon vakaumukseksi, hän saa vaihtoehdoikseen aseettoman palvelun armeijassa, asevelvollisuuslain alaisen siviilipalvelun tai jonkinlaisen vapausrangaistuksen. Amnesty International pitää Suomen siviilipalvelun pituutta rangaistuksen luontoisena ja totaalikieltäytyjiä mielipidevankeina.

On totta, että kansalaisella on myös velvollisuuksia sitä valtiota kohtaan, jonka palveluita hän on oikeutettu käyttämään. Nämä velvoitukset toteutuvat kuitenkin hyvin jo veroja maksamalla.

Siitä takaavatko aseet turvallisuutemme voidaan olla montaa mieltä. Jokainen ymmärtää, että etenkin pienen kansan turvallisuus häipyy sillä hetkellä, kun aseiden tielle lähdetään.

Todellinen turvamme on rauhantyössä ja tasa-arvosta huolehtimisessa, eli siinä, että emme ole levoton kansakunta, emmekä lisää jännitteitä omalla alueellamme. Suojaa luo erityisesti kansan sisäinen henkinen voima, jota ylläpitävät totuudenetsijät, aseistakieltäytyjät, omantunnon seuraajat ja henkisen tien kulkijat.

Kansalaisvelvollisuudet tulisi kokonaan irrottaa asevelvollisuudesta ja ymmärtää laajemmin. Merja Kyllönen esitti presidentinvaali haastattelussa tästä toimivalta kuulostavan mallin, joka ei syrjisi ketään. Siinä asepalvelu olisi yksi tasaveroinen vaihtoehto kansalaisvelvollisuuden suorittamiseen. Jokainen nuori mielellään toteuttaa itselleen mielekkäitä velvotteita kansaansa kohtaan ja kokee siinä samalla yhteisöllisyyttä.

Jos ilmenisi, että asepalveluun ei löydy tarpeeksi väkeä, niin olisi se merkki siitä, että nuoriso ymmärtää turvallisuutemme toisin ja hakee uusia vaihtoehtoja. Siihen nuorilla tulee olla vapaus, sillä he ovat tulevaisuuden Suomi.