Ohi on- kansalaisaloite asevelvollisuuden lakkauttamiseksi on kerännyt toistaiseksi lähemmäs 5000  nimeä. Aloite ei ole saanut yhtä suurta kannattajien määrää niin kuin esim. turkistarhauksen  lopettamiseksi tehty keräys, joka keräsi vaadittavat 50 000 nimeä aloitteen eteenpäin viemiseksi. 

     Asevelvollisuuden kyseenalaistaminen on Suomessa ollut vaikeaa, koska armeijan olemassaolo  on katsottu melkeinpä pyhäksi asiaksi, johon ei saa puuttua. Tähän on tietenkin vaikuttanut  maantieteellinen sijaintimme idän ja lännen välissä, mutta myös jumittuneet käsitykset. Taannoin jo  pelkästään muutaman varuskunnan lopettaminen aiheutti mielipiteiden ryöpyn siitä kuinka nyt  maamme käy, jos ei puolustus ole joka kolkalla ajan tasalla. 

    Mielenkiintoista onkin ollut seurata asian tiimoilta käytyä keskustelua, sillä kansalaisaloite on  tehnyt alustavaa tehtäväänsä jo siinä, että asevelvollisuuden tarpeellisuudesta on alettu edes vähän  keskustella. Mielipiteet ovatkin liikkuneet laidasta laitaan, ammattiarmeijan puolesta aina siihen,  että NATO hoitaisi puolustuksemme. Nykyisenkaltaisen reserviin pohjautuvan  asevelvollisuusarmeijan aika alkaa olla ohi, sillä se on jo harvinaisuus Euroopassa. Siksikin sen  olemassaoloa on tarpeen päivittää. 

    Ohi on- kampanjan perusteluissa sanotaan, että asevelvollisuus on epätasa-arvoinen,  kansantaloudellisesti kallis ja realistisia uhkakuvia ajatellen vanhentunut puolustusratkaisu. Nämä  kaikki ovat totta. Mutta tärkein argumentti on jäänyt niin keskusteluissa kuin perusteissakin  kokonaan huomiotta. Asevelvollisuus tulisi olla vapaaehtoinen, koska on moraalisesti väärin  surmata toinen ihminen. Missään keskusteluissa ei ole puututtu tähän kaikista oleellisimpaan  kysymykseen. Toisen ihmisen tappamistahan armeijassa kuitenkin opetetaan, vaikka asevelvollisuus  kuinka kaunisteltaisiin mieheksi kasvamiseksi tai johtamistaitojen opiskeluksi. Ei kukaan hyväksy  yksilötasollakaan toisen ihmisen surmaamista, ei se näin ollen voi olla kansojen välilläkään  oikeutettua. Ei edes puolustussota voi olla eettisesti hyväksyttyä, koska se jättää porsaanreiän sodan  oikeutukselle. Kun mielipiteidensä vuoksi esim. omantunnon syistä haluaa kieltäytyä  asevelvollisuudesta, tuomitaan edelleen vankilaan tai parhaimmassa tapauksessa pääsee kärsimään  ns. vapausrangaistusta panta jalassa. Jos tältä kannalta lähestymme asevelvollisuutta, näemme, että  se rikkoo räikeästi ihmisyyttä ja ihmisoikeuksia vastaan. Siksi se on tarpeen lakkauttaa. 

    Etenkin kestävän kehityksen kannalta väkivaltaan pohjautuvan kulttuurin aika on ohi. Tarvitaan  niitä ihmisiä, jotka osaavat katsoa kauemmas tulevaisuuteen ja tekevät jo nyt niitä ratkaisuja, jotka  vievät eteenpäin. Jos yhä useampi uskaltaisi ajatella väkivaltakysymystä pohjia myöten ja ottaisi  vastuun inhimillisestä kasvusta omille harteilleen, silloin ei tarvittaisi armeijaa turvaamaan rauhaa.  Aseettomuusratkaisu ei ole helppo, mutta on tie kestävään rauhaan. Jos väkivaltakoneistoon  sitoutuneet niin henkiset kuin taloudellisetkin voimavarat vapautuisivat, se antaisi aivan uudenlaista  liikkumavaraa luoda inhimillisempää, veljellisempää ja rauhanomaista kulttuuria. Se aika ei  ainakaan ole ohi, eikö sen aika olisi juuri nyt? 

 

Marja Leena Karvonen